Sirkan Team-EVT –kuulumisia PyeongChangista

Eilen oli hauska päivä. Koska harkat olivat taas kukonlaulun aikaan, sain huilata loppupäivän. Kisapappi Leena ehdotti, että lähtisin vuoristoon hìihtolajien kisakylään.

Jee! Iltapäivällä olisi yhdistetyn mäkihyppy, sinne lähtisin katsomaan. Olin jo pitkään halunnut nähdä sitä livenä. Kyytikin järjestyisi. Survoutuneena arktisiin asusteisiin odottelin kyytiä saapuvaksi. Meni puoli tuntia. Hiki valui, juu myöhässä. Toinen puoli tuntia, edelleen myöhässä ja eksyksissä. Lähtö viivästyi, mutta lähdimme lopulta matkaan läpi kauniiden maisemien. Saavuimme kohteeseen ja eikun mäkipaikalle. Mäkihypyt oli jo hypätty.

Tänään oli vappispäivä. Emmi tsemppasi hyvin ja lopputuloksena 20:s sija, joka on ensikertalaiselle hyvä. Siitä sitten seuraavaan neljän vuoden projektiin.

Hieno hetki oli myös äskettäin. Olin katsomassa pikaluistelua. Ehdin paikalle

ajoissa ja sain todistaa yhden uran loppua kun Pekka Koskela päätti upean kilpaurheilu-uransa tänään. Miten tunteikasta olikaan katsella raamikasta miestä

kunniakierroksella kera kumarruksien ja aplodien.

Huomenna seuraan hiihtoja. Miehet lähtevät hiihtostadionilta metsään ja tulevat joskus takaisin. Matka on 50 km. Aion muuten mennä bussilla.

Sunnuntain päättäjäisten jälkeen lähdemme kohti kotia, jonne on ihana palata.

Näin Sirkan kisakuulumiset.

Mukavaa tulla omille jäille taas!

Ensi viikolla nähdään!