Kilpailemassa Abu Dhabissa!

9.1.2018

Emmi palkintokorokkeella ja virallinen seremoniaryhmä.

                                                               Sirkka Kaipio


Kappale valmennushistoriaani sai lisän kun minulle tarjoutui mahdollisuus lähteä
Emmi Peltosen kanssa kansainväliseen kisaan Abu Dhabiin. Odotin matkaa kauhunsekaisella mielenkiinnolla, valmentajana en ole koskaan ollut tällaisessa paikassa. Kesävaatteet matkalaukkuun ja avoimella asenteella matkaan!
Matka kohti Dubaita alkoi 3. tammikuuta. Lentokentällä olimme aamuyöllä klo 03.00 ja sieltä sitten tilataksilla n 1,30 h kohti Abu Dhabia. Matka sujui jouheasti ja hotelliin pääsimme majoittumaan aamukuuden kieppeissä. Herätys kymmeneltä ja sitten jäähallille. Harkat sujuivat mukavasti, halli oli lämmin ja tunnelma hyvä. Illalla ihan puhki matkan rasituksista.
Yöllä sitten heräsin yhdentoista aikaan kun karmiva disko oli tunkeutunut huoneeni sisälle. Uima-altaalla oli bileet ja huoneeni aikalailla siinä yläpuolella. Valvoin yhteen - soitto respaan korvatulppia pyytämään. Ei ole. Sitten mietin, että jos bileet jatkuvat aamukolmeen, sinnittelen ja nukahdan. Ärtymysöveriväsymys kuitenkin pisti soittamaan uudelleen ja parin väännön jälkeen parissa minuutissa olin jälleen pakannut ja saanut uuden huoneen kahdelta. Bileet jatkuivat koko loppuviikon joten jee, sain nukkua rauhassa!

Kilpailut alkoivat lauantaina ja sitä ennen olikin harjoituksia. Tosi työlästä tällaiselle tunnolliselle kun missään kisasivuilla ei ollut mitään aikatauluja. Kaikki nähdyn hallitaulun varassa ajatuksella, että jos jotain muuttuuu. Ja muuttuikin, mutta onnistuin välttämään karikot kirjaamalla kaiken ylös ja myös maanisesti piipahtaen ilmoitustaululla jatkuvasti.


Lyhytohjelma oli onnistunut. Ensimmäistä kertaa kaikki Emmin piruetit olivat korkeinta nelostasoa ja askelsarja kolmen - hyvä! Kaksi tuomaria eivät nähneet kunnolla tai ehkäpä heilläkin matkaväsymys lurputti luomia kun osa-alueissa heillä oli selkeästi skaala jollaisia pisteitä Emmin arvioissa ei ole enää aikoihin nähty. Lyhkärikisan voitto kuitenkin yli 57 pisteellä.

Välillä valmentaja piipahti uima-altaalla, tosin ei bileissä vaan ihanissa auringon hileissä! Lämpö helli 23-25 asteen välillä ja olikin ihanaa rentoutua ja antaa kropan saada aurinkoenergiaa. Sitten taas hallille.


Vapaaohjelmaa ennen jäätä ei ajettu kolmeen ryhmään laisinkaan. Vaikka säännöt sanovat, että jäänajo KV-kisassa pitäisi olla kahden ryhmän välein, oli ylituomari hyväksynyt aikataulun. Varmasti aikaisemmin päättyvä kisa mahdollisti raadillekin vielä leppeää kesäillan tunnelmaa. Joka tapauksessa jää oli karmea. Rouheinen ja lähes suli alta. Emmi luisteli kisan viimeisenä ja vaikka kuinka voimalla ponnisteli, hyppyjen alastulot töksähtivät kuin pehmeään lumihankeen paikalleen. Niinpä useista tehdyistä kolmoishypyistä tulikin alastulovirheet. Ohjelman sisältö olisi parhaimmillaan nostanut enkkapisteitä, mutta ne jäävät nyt odottamaan. Koko kisan komea voitto kuitenkin kaukaiseen Suomeen tuotavaksi!


Maanantaiaamuna ponkaisimme kotimatkalle, herätys oli aamuviideltä. Abu Dhabin kautta Pariisiin, jossa lorvimme neljä tuntia pienellä lähtökäytävällä. Kaksi patonkimyymälää ja yksi Tax Free kauppa. Jäipä tuomisetkin hankkimatta ruuasta puhumattakaan. Illalla kohti kotia. Onneksi kone oli aikataulussa, mutta yhteenlaskettuna matkaan meni noin 20 tuntia. Ja tietenkin, matkalaukut ovat teillä tietymättömillä. Onneksi siellä ovat kesävaatteet, niitäpä ei ihan hetkeen tarvita.


Oikein antoisa ja mielenkiintoinen matka, kisa ja kokemus. Selvisipä sitten myös kilpailun nimi:FBMA tulee nimestä Fatima Bin Mubarak Academy jonka järjestämä kisa on. Sheikki Zayedin valtavassa urheilukompleksissa oli meininkiä koko kisaviikon ajan.

 

Kisakuulumisin, Sirkka

Kameleita eli lentäviä vaakapiruetteja ei jäällä nähty, eikä ulkopuolellakaan. Hotellin aulasta bongasin kuitenkin yhden.
Valmentajan uusi varustus,taustalla Suuri Moskeija.